Why can’t I have a normal life?

Blogini ei ole vielä saanut siipiä, sillä olen yrittänyt opettaa vapaaehtoisena taidepajan vetäjänä (huom! työvoimaviranomaiset! maksan itse matkani kohteeseen enkä muutenkaan saa luontaisetuja, paitsi kahvia tai joskus tuputetun lounaan, jota en kuitenkaan aina syö, johtuen omantunnon kolkutuksesta) ja saattaa valmiiksi pidempiä proosatekstejäni yksinhuoltajuudesta, köyhyydestä ja syrjäytymisestä. Niissä on ollut työstämistä. Kuitenkin pää on nyt auki. […]

Kärrygate revisited

Viimeiset päivät olen kuumentanut tunteitani sosiaalisessa mediassa keskustellen espoolaisen kansanedustaja Pia Kauman (kok.) lausunnosta maahanmuuttajaperheiden uusista design-vaunuista ja niiden herättämätsä mielipahasta kantaväestön köyhien keskuudessa. Kärrygate on paisunut uskomattomiin mittasuhteisiin muutamassa päivässä ja tuntuu jopa kuumemmalta kuin toissa viikon Laura Räty-gate suhteessa pientuloisten verokevennyksiin. Lastenvaunut ovat konkreettinen asia, johon politiikkaa vähän seuraavienkin kansalaisten on helppo reagoida, […]

Dyykkaamisen etiikka

Eksä kävi eilen kylässä. Eksien kanssa kannattaa olla hyvissä väleissä, jos heitä suinkaan voi sietää. Minulla on eksäni kanssa ruoan ja kirjoittamisen saroilla yhteistyö- ja avunantosopimus; tapaamme kerran-pari viikossa näissä merkeissä. Koska rahani ovat nyt katastrofaalisen tiukoilla, on hänen vuoronsa tarjota. Eilen hän toi hyväntekeväisyysmunkkeja ja -patonkeja meille tutusta toimintakeskuksesta. Muuten hyvä, mutta hän oli […]